Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit
Kunttu, P., Helo, T., Kulju, M., Pennanen, J., Kekki, T., Veteli, P.,
Julkunen, J., Moilanen, A. & Jokikokko, P.: Finnish aphyllophoroid and heterobasidioid fungi (Basidiomycota): a supplemental report of their biogeography (lähetetty käsikirjoitus)
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. Occurrence of the invasive Japanese rose (Rosa rugosa) in the Åland Islands. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 100: 30–39. https://journal.fi/msff/article/view/148441
Kunttu, P., Ryttäri, T., Karttunen, K., Könönen, K. & Heilala, T. 2023. Bambu voi levitä luontoon Suomessa. Luonnon Tutkija 126(2): 21–28.
Kunttu, P., Helo, T., Kulju, M., Veteli, P., Julkunen, J., Miettinen, O., Pennanen, J., Moilanen, A. & Kotiranta, H. 2021. Diversity and distribution of Finnish aphyllophoroid and heterobasidioid fungi (Basidiomycota): An update. Plant and Fungal Systematics 66: 79–105. https://doi.org/10.35535/PFSYST-2021-0007
Kunttu, P., Helo, T., Kulju, M., Julkunen, J. & Kotiranta, H. 2020. Contributions to the knowledge of aphyllophoroid and heterobasidioid funga (Basidiomycota) in Finland. Karstenia 58(1): 118–143. http://dx.doi.org/10.29205/ka.2020.490
Kunttu, P., Pasanen, H., Rämä, T., Kulju, M., Kunttu, S.-M. & Kotiranta, H. 2020. Diversity and ecology of aphyllophoroid fungi on driftwood logs on the shores of the Baltic Sea. Nordic Journal of Botany 2020: e02735. http://dx.doi.org/10.1111/njb.02735
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2019: New records of the invasive alien Rosa rugosa (Rosaceae) in the Archipelago Sea National Park, SW Finland. Memoranda Societas pro Fauna et Flora Fennica 95: 81‒88. https://journal.fi/msff/article/view/82631/41879
Kunttu P, Helo T, Kulju M, Julkunen J, Pennanen J, Shiryaev A G, Lehtonen H and Kotiranta H 2019: Aphyllophoroid funga (Basidiomycota) of Finland: range extensions and records of nationally new and rare species. Acta Mycologica 54(2): 1128. https://doi.org/10.5586/am.1128
Kunttu, P., Oldén, A., Raatikainen, K., Tervonen, K. Tobiasson, J. & Halme, P. 2019: Multitaxa species richness of a wood-pasture complex in the Finnish SW-archipelago. Memoranda Societas pro Fauna et Flora Fennica 95: 60–76. https://journal.fi/msff/article/view/82629/41878
Kunttu, P., Junninen, K., Kulju, M. & Kouki, J. 2018: Major wood-decay fungal groups have distinct occurrence patterns on woody substrates. Baltic Forestry 24(2): 164‒180.
Kunttu, P., Juutilainen, K., Helo, T., Kulju, M., Kekki, T. & Kotiranta, H. 2018: Updates to Finnish aphyllophoroid funga (Basidiomycota): new species and range extensions. Mycosphere 9(3): 519–564. http://dx.doi.org/10.5943/mycosphere/9/3/7
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2017: Distribution and habitat preferences of the invasive alien Rosa rugosa (Rosaceae) in the Archipelago Sea National Park, SW Finland. Polish Botanical Journal 62: 99–115. https://doi.org/10.1515/pbj-2017-0009
Kunttu P., Kotiranta H., Kulju M., Pasanen H. & Kouki J. 2016: Occurrence patterns, diversity and ecology of aphyllophoroid fungi on the black alder (Alnus glutinosa) in an archipelago in the Baltic Sea. Annales Botanici Fennici 53: 173–189.
Kunttu P., Kulju M., Kekki T., Pennanen J., Savola K., Helo T. & Kotiranta H. 2016: Extensions of known geographic distribution of aphyllophoroid fungi (Basidiomycota) in Finland. Mycosphere 7: 333–357. http://www.dx.doi.org/10.5943/mycosphere/7/3/7
Kunttu, P., Kulju, M. & Kotiranta, H. 2016: Athelia singularis and Leptosporomyces mundus (Basidiomycota) new to Finland. Mycobiota 6: 29–37. http://dx.doi.org/10.12664/mycobiota.2016.06.03
Kunttu, P., Junninen, K. & Kouki, J. 2015: Dead wood as an indicator of forest naturalness: A comparison of methods. Forest Ecology and Management 353: 30–40. https://doi.org/10.1016/j.foreco.2015.05.017
Santangeli, A., Kunttu, P. & Laaksonen, T. 2015: The surrogacy potential of white-tailed eagle nests in the Baltic Sea. Ecological Indicators 57: 215-218.
Kunttu, P., Pennanen, J. & Kotiranta, H. 2015: Checklist of aphyllophoroid fungi (Basidiomycota) of Ekenäs Archipelago National Park. Biodiversity Journal 6: 497–504.
Kunttu, P., Kulju, M. & Kotiranta, H. 2015: Contributions to the Finnish aphyllophoroid funga (Basidiomycota): new and rare species. Czech Mycology 67: 137–156.
Kunttu, P., Varis, E. & Kunttu, S.-M. 2015: Additions to the myxobiota of the Åland Islands. Biodi-versity Data Journal 3: e4653/1-9.
Kunttu, P., Kulju, M. & Kotiranta, H. 2015: Checklist of aphyllophoroid fungi (Basidiomycota) of Ar-chipelago Sea, Southwest Finland. Check List 11(2): 1587/1-10. https://doi.org/10.15560/11.2.1587
Kunttu, P., Pennanen, J., Kulju, M., Kekki, T. & Suominen, M. 2014: Noteworthy records of aphyllo-phoroid fungi in Finland (Basidiomycota). Acta Mycologica 49(2): 221–235.
Kunttu, P., Varis, E. & Kunttu, S.-M. 2014: New records of Myxomycetes to the Åland Islands. Memoranda Soc. pro Fauna et Flora Fennica 90: 1–4.
Kunttu, P., Varis, E. & Rivasto, S.-M. 2013: Dianema corticatum new to Finland and contributions to the knowledge of Myxomycetes in the Åland islands, SW Finland. Karstenia 53: 5-8.
Kunttu, P., Pennanen, J., Helo, T., Kulju, M. & Söderholm, U. 2013: New national and regional biological records for Finland 4. Additions to the knowledge of Finnish aphyllophoroid funga (Basidiomycota). Memoranda Soc. pro Fauna et Flora Fennica 89: 119–124.
Halme, P. Heilmann-Clausen, J., Rämä, T., Kosonen, T. & Kunttu, P. 2012: Monitoring fungal biodiversity – towards an integrated approach. Fungal Ecology 5: 750–758. https://doi.org/10.1016/j.funeco.2012.05.005
Kunttu, P., Kulju, M. & Kotiranta, H. 2012: New national and regional biological records for Finland 2. Contributions to the Finnish aphyllophoroid funga (Basidiomycota). Memoranda Soc. pro Fauna et Flora Fennica 88: 61–66.
Kunttu, P., Kulju, M., Pennanen, J., Kotiranta, H. & Halme, P. 2011: Additions to the Finnish aphyl-lophoroid fungi. Folia Cryptogamica Estonica 48: 25–30.
Kunttu, P., Kulju, M. & Kotiranta, H. 2010: Rare corticioid fungi in Finland – records of new and little collected species (Basidiomycota). Karstenia 50: 35–44.
Halme, P, Kunttu, P. & Koskela, T. 2010: Maakuntien luonnontieteelliset museot näytemääriään arvokkaampia. Luonnon Tutkija 114(1): 4–7.
Kunttu, P., Kosonen, T., Kulju, M & Kotiranta, H. 2009: Phlebia cremeoalutacea new to Finland and new records of rare corticioid fungi (Basidiomycota). Karstenia 49: 69–71.
Halme, P., Kunttu, P., Niemelä, T. & Kulju, M. 2008: Inonotopsis subiculosa and other rare Basidiomy-cetes recorded in Central Finland. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 84: 102–107.
Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset
Kunttu, P. 2023: The red-list assessment of coastal habitat types in Finland. S. Fattorini (Ed.) Island Biology 2023: Ecological and Evolutionary Processes on Real and Habitat Islands. Book of Abstracts. 4th Conference of the Society of Island Biology (2–7 July 2023, Lipari, Italy). P. 47.
Ryttäri, T., Kunttu, P., Heilala, T., Karttunen, K., Kuoppala, M., Könönen, K., Tuominen, S. 2023: Rantaluonnon suojelun puutteet – ilmastonmuutos, maankäyttö ja huonosti tunnettujen luontotyyppien selvitys. Ranta-Putte-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2023. 151 s.
Kunttu, P. & Tolvanen, P. 2023: Metsäpeuran ekologia – katsaus ravintoon, elinympäristöihin ja metsätalouden vaikutuksiin. WWF Suomen artikkeli MetsäpeuraLIFE-hankkeessa. 12 s.
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2022: Hauruvalleilla muhii omaleimainen kasvisto. Lutukka 38(2): 87–97. https://www.luomus.fi/sites/default/files/files/lutu_2022_2_kunttu_kuntttu.pdf
Kunttu, P., Mussaari, M. & Ryttäri, T. 2021: Kauriiden vaikutus luonnonkasveihin. Mitä tiedetään? Lutukka 37(2): 92–112. https://www.luomus.fi/sites/default/files/files/lutu_2021_2_kunttu_etal.pdf
Kunttu, P. 2021: The red-list assessment of coastal habitat types in Finland. Session on Sustaining Coastal and Marine Environments in the Anthropocene. 34th International Geological Congress: Geography: Bridging the Continents. 16-20 August 2021. International Geography Union. Istanbul, Turkey. Book of Abstracts. P. 103
Kunttu, P. 2020: Kemiönsaaren järvien pesimälinnusto. Ukuli 51(1): 10–18.
Kunttu, P. 2019: Vuorimunkilla vahva kanta Taalintehtaalla – suojelu ja hoito silti ajankohtaista. Lutukka 35: 79–82.
Reinikainen, M., Ryttäri, T., Kanerva, T., Kekäläinen, H., Koskela, K., Kunttu, P., Mussaari, M., Numers, M. von, Rinkineva-Kantola, L., Sievänen, M. & Syrjänen, K. 2018. Itämeren rannikko. Julk.: Kontula, T. & Raunio, A. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja – Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. s. 63–80. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4816-3
Reinikainen, M., Ryttäri, T., Kanerva, T., Kekäläinen, H., Koskela, K., Kunttu, P., Mussaari, M., Numers, M. von, Rinkineva-Kantola, L., Sievänen, M. & Syrjänen, K. 2018. Itämeren rannikko. Julk.: Kontula, T. & Raunio, A. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja – Osa 2: luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. s. 99–183
Kunttu, P. & von Bonsdorff, T. 2018: Lehtojen luontoarvojen turvaamista kiirehdittävä – erityishuomio lakkisieniin. Metsätieteen aikakauskirja 9951. https://doi.org/10.14214/ma.9951
Kunttu, P. 2017: Kirjokerttu Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella. Julk.: Vösa, R., Högmander, J., Nordström, M., Kosonen, E., Laine, J., Rönkä, M. & von Numers, M.: Saaristolinnuston historia, kannankehitys ja nykytila Turun saaristossa. Skärgårds fågelfaunans historia, utveckling och nuläge i Åbo skärgård. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 226: 244‒245.
Kunttu, P., Ryttäri, T. & Kunttu, S.-M. 2017: Vieraslaji kurtturuusu leviää saaristossa – nykytila ja torjuntakeinot. Luonnon Tutkija 120(4): 165–177.
Kunttu, P. 2015: Diversity and ecology of aphyllophoroid fungi in the archipelago of the Baltic Sea. Abstrakti konferenssijulkaisussa: Biodiversity and ecology of fungi and fungiform organisms of the Northern Eurasia. Jekaterinburg 20.–24.4.2015.
Kunttu, P. 2014: Suomen suurin vuorimunkkiesiintymä Kemiönsaaren Taalintehtaalla. Lutukka 30: 99–103.
Kunttu, P. & Kunttu, S. 2013: Tuleeko jättituijasta haitallinen vieraslaji? Särkisalon Petun tapaus. Lu-tukka 29(2): 51–54.
Kunttu, P. & Härkönen, M. 2010: Physarum licheniforme (Schwein.) Lado – Suomelle uusi limasienilaji Pihtiputaalta ja Ilomantsista. Luonnon Tutkija 114(1): 6.
Kunttu, P. 2009: Kirjokertun pesimäkannan kehitys Lounais-Suomessa. Linnut-vuosikirja 2008: 46–53.
Kunttu, P. & Halme, P. 2008: Keski-Suomen valtion maiden käävät. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, A 173. 97 s.
Kunttu, P. & Laine, J. 2002: Turun pesimälinnuston muutokset 1951–2001. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, julkaisuja 1/2002. 60 s.
Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut
Ryttäri, T. & Kunttu. P. 2022: Rannikko. Julk.: Kuusela, S., Annala, M., Kontula, T., Leikola, N., Määttänen, A.-M., Virkkala, R. & Virtanen E. (toim.). Kohti kattavaa suojelualueverkostoa. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen painopisteet Suomessa. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2022. s 143–165. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/344399
Miettinen, O., Helo, T., Julkunen, J., Kotiranta, H., Kulju, M., Kunttu, P., Kytövuori, I., Moilanen, A., Pennanen, J., Savchenko, A., Spirin, V., Veteli, P., Viner, I., Zamora, J. C. & von Bonsdorff, T. 2022: Kääväkkäät. Julkaisussa: Suomen Lajitietokeskus 2022: Lajiluettelo 2021. Suomen Lajitietokeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, Helsinki. https://laji.fi/theme/checklist
Kunttu, P. & Ryttäri, T. 2020: Havaintoja kauriiden vaikutuksista luonnonkasveihin kaivataan. Lutukka 36(2): 62–63. https://www.luomus.fi/sites/default/files/files/lutu_2020_2_kunttu_ryttari.pdf
Kunttu, P. 2020: Uusia havaintoja jättituijan esiintymisestä metsäympäristössä. Sorbifolia 51(1): 13–16.
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2019: Meriotakilokilla uusi kasvupaikka Korppoossa. Lutukka 35: 93‒95.
Kunttu, P. 2019: Taalintehtaan suomukan nykytila ja suojelun tarve. Lutukka 35: 77‒78.
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2018: Vieraslaji tataarisinivalvatti löytyi Saaristomereltä. Lutukka 34(4): 99‒100.
Kunttu, P. 2018: Piirteitä välisaariston vesi- ja rantalinnustosta Kemiönsaarella. Ukuli 49(1): 11–14.
Kunttu, P. 2017: Uusi suomukan esiintymä Eckerössä (A). Lutukka 33(1): 28‒29.
Kunttu, P. 2015: Jättituija on levinnyt luontoon toistaiseksi vain arboretumeista. Lutukka 31: 117–118.
Kunttu, P. 2015: Punakatko kasvupaikallaan Kemiönsaaressa (V) jo 35 vuotta. Lutukka 31: 124–125.
Kunttu, P. 2015: Taalintehtaalla (V) Suomen runsain suomukkaesiintymä. Lutukka 31: 125.
Kunttu, P. 2015: Suojelullisesti tärkeiden lintulajien esiintyminen Kemiönsaaren Taalintehtaalla. Ukuli 46(2): 23–28.
Kunttu, P. 2015: Kurtturuusu uhkaa saaristoluontoa. Ruusunlehti – Rosenbladet 4/2015: 26–30.
Kunttu, P. 2013: Taalintehtaan suomukkaesiintymästä uutta tietoa. Lutukka 29: 93.
Kunttu, P. 2013: Neidonkieli runsastuu Taalintehtaalla. Lutukka 29: 93–94.
Kunttu, P. & Pennanen, J. 2014: Biskopsön Natura-alueen suojelullisesti merkittävä kääväkäslajisto. Sienilehti 66(1): 3–10.
Kunttu, P., Halme, P., Salmela, J. & Penttinen, J. 2012: Opiskelijat lajintuntemusta edistämässä – tapausesimerkki Jyväskylän yliopistosta. Luonnon Tutkija 116(1–2): 13–18.
Kunttu, P. & Cygnel, M. 2012: Lännenkurho Kemiönsaaren Kullassa (V). Lutukka 28: 57–58.
Kunttu, P. & Rivasto, S.-M. 2011: Neidonkielen esiintyminen Dragsfjärdin Taalintehtaalla. Lutukka 27 (2): 43–46.
Kunttu, P. & Cygnel, M. 2010: Suomukka runsaana Dragsfjärdin Taalintehtaalla. Lutukka 26: 124–126.
Kunttu, P. 2011: Kirjokertun pesimäkanta Varsinais-Suomessa. Ukuli 42(1): 4–13.
Kunttu, P., Kulju, M. & Kotiranta, H. 2010: Neljä Suomelle uutta orvakkalajia Varsinais-Suomesta. Sienilehti 62(3): 80–85.
Kunttu, P. & Kotiranta, H. 2010: Kaarinan kaava-alueiden kääväkässelvitys. Lemunniemi, Länsi-Krossi, Lakari – Kellarimäki ja Nunna. – Kaarinan kaupunki, ympäristönsuojelutoimi. 55 s.
Kunttu, P. & Kulju, M. 2009: Tuorlan lehdon kääväkkäät. – Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000-alueet, Kaarinan kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Turku. 44 s.
Kunttu, P. & Vasko, V. 2009: Varsinais-Suomen ja Rauman seudun metson soitimet 2000-luvulla. Ukuli 40(1): 44–48.
Kunttu, P. 2007: Turun Friskalanlahden, Särkilahden ja Kulhon lahtien pesimälinnusto. – Teoksessa: Ikonen, I. & Hagelberg, E. (toim.): Ruovikoiden ja merenrantaniittyjen luontoarvot sekä niiden hoito Suomessa ja Virossa. Suomen ympäristö 37/2007, Helsinki. Ss. 54–79.
Kunttu, P. 2006: Kulhon pesimälinnusto 2003. – Lounais-Suomen urbaanit Natura 2000 –alueet, Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, julkaisuja 2/2006. Turku. 44 s.
Kunttu, P. 2007: Linnustonsuojelun suuntaviivoja. Ukuli 38(1): 3.
Härmä, O. & Kunttu, P. 2005: Kääpähavaintoja Lounais-Hämeestä. Lounais-Hämeen luonto 92: 12–14.
Kunttu, P. 2003: Varsinais-Suomen peltosirkkukannan kehitys ja nykytila. Ukuli 34(1–2): 22–24.
Suurelle yleisölle suunnatut tutkijan alaan liittyvät julkaisut
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2024: Nurmikot kannattaisi muuttaa niityiksi. Helsingin Sanomat, mielipide 4.6.2024.
Kunttu, P., Kantelinen, A. & Suominen, L. 2024: Biologisten termien hämärtyminen on harhaanjohtavaa. Turun Sanomat, mielipide 8.3.2024.
Kunttu, P., Ryttäri, T. & Halkka, A. 2023: Itämeren saariston suojelulla on jo kiire. Helsingin Sanomat, mielipide 24.5.2023.
Kunttu, P. & Kunttu, S.-M. 2022: Kaikki luodon linnut – Kahden saaristotutkijan melontaseikkailu Pentti Linkolan jäljillä. Nemo/Otava, Keuruu. 377 s.
Salolainen, P. & Kunttu, P. 2022: Metsien suojelu on kohtalonkysymys. Helsingin Sanomat, mielipide 9.1.2022.
Kunttu, P. 2021: Saaristoluonnon suojelua on vahvistettava. Helsingin Sanomat, mielipide 22.2.2021.
Kunttu, P. 2021: Varför skydda skogarna i skärgården? Skogar i skärgården, Hitis-Rosala naturskyddsföreningen rf.
Kunttu, P. 2020: Metsäluonnon turvaaminen vaatii suojelun edistämistä. Länsi-Suomi, mielipide 23.1.2020.
Kunttu, P. 2019: Ikimetsä on arvokkainta luonnonperintöä. Maaseudun Tulevaisuus, mielipide 8.12.2019.
Kunttu, P. 2019: Ikimetsä on arvokkainta luonnonperintöä. Lapin Kansa, mielipide 5.12.2019.
Kunttu, P. 2019: Kurtturuusu on vakava uhka saaristoluonnolle. Turun Sanomat, mielipide 9.11.2019.
Kunttu, P. 2019: Kurtturuusu uhkaa saaristoluontoa. Helsingin Sanomat, mielipide 16.8.2019.
Kunttu, P. 2019: Lahopuu on täynnä elämää. Terve Metsä 1/2019.
Kunttu, P. 2018: Ilmastonmuutos ja lajikato voidaan ratkaista yhdessä. Helsingin Sanomat, vieraskynä 30.11.2018.
Kunttu, P. & Rohweder, L. 2018: Metsien käytölle tarvitaan vahvat ekologiset reunaehdot. Helsingin Sanomat, mielipide 17.10.2018.
Kunttu, P. 2018: Metsänhoitoon lisää vastuuta ympäristöstä. Mielipide, Metsälehti 30.8.2018.
Kunttu, P., Tolvanen, P. & Soirinsuo, A. 2018: Saaristokansallispuistojen suojelua on kehitettävä. Mielipide, Helsingin Sanomat 22.7.2018
Kunttu, P. 2018: Lupiini uhkaa monimuotoisuutta, Mielipide, Aamulehti 4.7.2018.
Kunttu, P. 2018: Viljelymetsätalous on luonnon vihollinen. Demokraatti 22.6.2018.
Kunttu, P. & Rohweder, L. 2018: Jatkuva kasvatus on metsätalouden uusi suunta. Helsingin Sanomat , mielipide11.6.2018.
Kunttu, P. 2018: Kohti ympäristövastuullista metsänhoitoa. Auramaan Viikkolehti 24.3.2018.
Kunttu, P. 2018: Kohti ympäristövastuullista metsänhoitoa. Loimaan Lehti 24.3.2018.
Kunttu, P. 2018: Kohti ympäristövastuullista metsänhoitoa. Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian Ekovinkki-blogi.
Kunttu, P. 2017: Avohakkuiden pakkovallan kausi – synkkä jakso suomalaista metsähistoriaa. Elonkehä 4/2017: 16‒24.
Parkkima, T., Kunttu, P. & Saarinen, K. 2017: Vieraslajiopas. WWF Suomi & Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Helsinki. 13 s.
Kunttu, P. 2017: Metsätalouden aiheuttamiin vesistöhaittoihin on ratkaisuja. Metsälehti, mielipide 21.12.2017.
Kunttu, P. 2016: Suomen metsien suojelutilanne ja sen tilastoinnin harhat. Elonkehä 4/2016: 32‒34.
Kunttu, P. 2016: Kurtturuusu uhkaa saaristoluontoa. Helsingin Sanomat, mielipide15.5.2016.
Suominen, M., Suominen, L. & Kunttu, P. 2016: Metsien käsittelyä uudistettava. Turun Sanomat, mielipide 30.8.2016.
Kunttu, P. 2016: Haitallisista vieraslajeista on kasvanut mittava ympäristöongelma. Turun Sanomat, pääkirjoitussivun alio 24.6.2016.
Kunttu, S.-M. & Kunttu, P. 2016: Meloen luonnon hyväksi. Melonta ja suotu 1/2016: 32–33.
Kunttu, P. 2016: Haitalliset vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma. Elonkehä 1/2016: 12–15.
Kunttu, P. 2015: Vapaaehtoistyö korvaamatonta vieraslajien torjunnassa Saaristomerellä. Maaseudun Tiede 72(4):12.
Kunttu, P. & Suominen, M. 2015: Yksipuolinen metsätalous uhkaa lajeja. Helsingin Sanomat, mielipide 28.10.2015.
Kunttu, P. 2015: Haitallisten vieraslajien leviäminen on estettävä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä 30.7.2015.
Kunttu, P. 2015: Främmande arter hotar skärgården. Åbo Underrättelser, insändaer 22.8.2015.
Kunttu, P. 2015: Skadliga främmande växtarter måste utrotas. Nya Åland, insändare 21.7.2015.
Kunttu, P. 2015: Vieraslajit ovat uhka Suomen luonnolle. Suomen Luonto 6/2015, mielipide.
Kunttu, P. 2014: Kasnästräskets häckande sjö- och strandfåglar åren 2006–14. Teoksessa: Puranen, C. H.: Kasnäsboken. Kasnäs byalag r.f., s. 211.
Kunttu, P. 2014: Haitalliset vieraslajit on torjuttava. Maaseudun Tulevaisuus, vierasyliö 1.10.2014.
Kunttu, P. & Tolvanen, P. 2014: Saariston kansallispuistoja tulee kehittää viipymättä. Turun Sanomat, pääkirjoitussivun alio, 10.6.2014.
Kunttu, P. 2014: Utrota invasiva främmande arter. Hufvudstadsbladet, insändare, 9.10.2014.
Kunttu, P. 2014: Skadliga främmande växtarter måste utrotas. Ålandstidningen, insändare 29.9.2014.
Kunttu, P. 2014: Monimuotoisuuden edistäminen edellyttää luonnonlaiduntamista. Vihreä Maa 2/2104.
Kunttu, P. 2014: Utvidga Skärgårdshavets nationalpark. Finlands Natur 1/2014.
Kunttu, P., Ryan, V., Tolvanen, T., Vilhunen, S. & Ormio, H. 2014: Saaristomme on suojeltava. Esitys Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen suojelun kehittä-miseksi ja Porkkalan kansallispuiston perustamiseksi. – WWF Suomen raportteja 32. Helsinki: Maail-man Luonnon Säätiö WWF Suomi. 63 s.
Kunttu, P. & Rohweder, L. 2014: Utvidgningen av Skärgårdshavets nationalpark skapar mera möjlighet-er. – Åbo Underrättelser 13.6.2014.
Laanti, S. & Kunttu, P. 2013: Viljelijöiden mahdollisuuksia perinneympäristöjen hoitoon parannettava. Maaseudun Tulevaisuus, vierasyliö 8.11.2013.
Kunttu, P. & Anttila, M. 2013: Luonnon monimuotoisuutta metsän ja niityn välimuodoissa. Ekometsä-blogi, 28.8.2013
Kunttu, P. & Tolvanen, P. 2013: Suunnitteilla olevat kansallispuistot ovat tärkeä lisä suojelualueiden verkostoon. Helsingin Sanomat, mielipide 20.11.2013.
Kunttu, P. & Tolvanen, P. 2013: Teijon luonto tarvitsee kansallispuiston. Turun Sanomat, mielipide 8.11.2013.
Kunttu, P. 2013: Saaristomeren kansallispuistoa laajennettava. Turun Sanomat 21.6.2013, pääkirjoitussivun alio.
Kunttu, P. & Luukkonen, J. 2013: Lahopuulla korvaamaton rooli metsäluonnossa. Maaseudun Tulevaisuus, mielipide 9.10.2013.
Kunttu, P. 2013: Haitalliset vieraslajit kuriin yhteistyöllä. Turun Sanomat, mielipide 22.8.2013.
Kunttu, P. & Tolvanen, P. 2013: Vieraslajien torjunta vaatii nopeita toimia. Helsingin Sanomat 25.7.2013, mielipide.
Kunttu, P. 2012: Uuden metsälain vahvistettava luonnon monimuotoisuutta. 14.11.2012, Turun Sanomat, pääkirjoitussivun Alio.
Kunttu, P. & Eräjää, S. 2012: Metsien monimuotoisuus on turvattava. Helsingin Sanomat 4.4.2012, pääkirjoitussivun Vieraskynä.
Kunttu, P. 2012: Puustoisten perinneympäristöt saatava hoidon piiriin. Turun Sanomat 6.2.2012, pää-kirjoitussivun alio.
Kunttu, P. 2012: Kun haluat suojella metsäsi. Teoksessa: Kovalainen, R.: Vanhan metsän aarteet. Kemiönsaaren luonto ry.
Kunttu, P. 2011: Kajakki täynnä kääväkkäitä. – Meloja 2/2011: 4–5.
Kunttu, P. 2010: Saaristomeren monipuolinen kääpälajisto. Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuiston loki.
Kunttu, P. 2010: Lahopuulla tärkeä rooli uhanalaisten lajien säilymisessä. Turun Sanomat, pääkirjoitussivun alakerta, s. 2. 21.12.2010.
Kunttu, P. 2010: Lounaisen saariston metsien suojelua edistettävä. Turun Sanomat A2, pääkirjoitussivun alakerta, 17.4.2010.
Kunttu, P., Hyvärinen, H., Härmä, O., Kosonen, T., Mattila, J. & Nikkinen, L. 2007: Puistopuut jätettä-vä lahoamaan. Turun Sanomat, 13.11.2007. Mielipide.
Kunttu, P. 2005: Kääpähavaintoja Keski-Suomesta kerätään. Sienilehti 57(2): 50.
Kunttu, P. 2004: Miten linnustoamme suojellaan? Ukuli 35(1): 21–25.
Kunttu, P 2004: Mitä ekologia on? Elonkehä 1/2004.
Kunttu, P. 2002: Minkit vakava uhka alkuperäisluonnolle. Muutoksen kevät 27 (joulukuu 2002), s. 3.
Kunttu, P. 2001: Turku voisi panostaa metsiensuojeluun. Turun Sanomat, 19.11.2001. Mielipide.
Opinnäytteet
Kunttu, P. 2016: Dead-wood-associated aphyllophoroid fungi: perspectives on the diversity, ecology and conservation biology of species and their habitats. Dissertationes Forestales 225: 1–66.
Kunttu, P. 2007: Uhanalaisten ja silmälläpidettävien kääpälajien esiintyminen Keski-Suomessa. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos, ekologian oppiaine. 85 s.
Kunttu, P. 2000: Varsinaissuomalaisen kuluttajan ympäristöopas. Varsinais-Suomen luonnon-suojelupiiri. 32 s. Opinnäytetyö Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon
Muut julkaistut kirjoitukset
88 muuta julkaistua kirjoitusta ja 59 julkaisematonta selvitys- tai tutkimusraporttia.